Levon kannalta

Joskus sitä tarvitsee rentoutumiseen sen, että poistuu kotoa. Etenkin miehellä on aina joku projekti menossa. Mikäli ollaan kotona, tekemättömät työt nakertavat mieltä sen verran, että on mentävä tekemään keskeneräiset työt loppuun. Kesällä veneillessä, ei tarvitse vaivata päätä pihatöillä tai muilla kodin askareilla. Talvella puolestaan voimme karata tunturiin lepäämään ja nauttimaan yhteisestä ajasta.

Päätimme käydä Pyhätunturilla vielä kerran, ennen kuin vuosi vaihtuu. Nyt kun poika on 1v 6kk on asuntovaunulla majaileminen helppoa. Ei se ennenkään vaikeaa ole ollut, mutta nyt pojalla on siellä tekemistä ja hän pystyy liikkumaan ja kiikkumaan oman mielensä mukaan. Ainoa mikä minua hermostuttaa matkustamisessa on meno- ja paluumatkat, jotka tehdään autolla. Koska matka on pitkä, väistämättäkin joudumme ajamaan pimeällä. Matkalla on tienpätkiä, jossa ei ole katuvaloja lainkaan. Jos tuiskuttaa lunta, auton "pitkät valot" heijastavat lumihiutaleet, eikä näkyvyyttä ole senkään vertaa. Lisäksi alueella liikkuu paljon poroja. Usein tulee mieleen, ettei siinä ole juurikaan mitään tehtävissä, jos porotokan tai hirven matka risteää omamme kanssa. Nytkin lähdimme sunnuntaina ajoissa kotimatkalle, jotta ehdimme pimeimmän pätkän ajaa valosalla. Olihan meillä maailman kallein lasti kyydissä.

Pyhätunturilla marraskuussa 2016

Perheemme "isot" eli 16-vuotias ja 18-vuotias jäivät talon- ja koiranvahdiksi. Toisella alkoi autokoulu ja toisella oli työharjoittelussa viikonloppuvuoro, eikä niitä tahdo enää saada mukaan tunturiin muutenkaan. Rauhallisin mielin heidät voi kuitenkin jättää kotiin, koska heidän sedät asuvat naapurissa ja isovanhemmatkin ovat lähellä. Jos nyt kevätpuolella heidät vielä kerran saisi laskettelureissulle mukaan.

Perheemme 12-vuotias sai pyytää kaverinsa reissuun mukaan. Etenkin näin talvikauden alussa, kun kelit saattavat olla vielä hieman kurjat, niin aika ei kulu välttämättä kovinkaan hyvin. Säästyttiin aika monelta "ei mitään tekemistä"- marinalta =). Tällä kertaa ei käyty rinteessä, mutta pojat kävivät keskenään hiihtämässä, pulkkamäessä ja makkaranpaistossa. Mekin pääsimme miehen kanssa hiihtämään kahtena päivänä pikku lenkin. Ladut eivät olleet kovin hyvässä kunnossa, johtuen lämpöasteista ja sateisista keleistä. Nyt vain odottelemaan, että saataisiin lisää lunta ja pakkasta.