Äiti, peittoa!

Olen aina osannut arvostaa sitä, että meidän E2.3v on mennyt nukkumaan ilman mitään sirkusta tai nukuttamista. Päiväunille ja yöunille mentäessä on riittänyt, että käydään saattelemassa petiin....tähän asti. Päiväunille laitto menee edelleen sujuvasti: "ihania päiväunia" ja ovi kiinni. Yöunille laittaminen sen sijaan on ollut nyt useampana iltana työn takana. Vaikka kahdeksalta on puuro syöty, voi poika olla hereillä vielä klo 22-23. Päiviin on mahtunut kuitenkin kaikenlaista, joten luulisi, että poika on väsynyt ja onkin varmasti. Ollaan käyty tivolissa, messuilla ja leikkipuistossa. Ja hyvillä ilmoilla vietetty koko päivä ulkona, mutta yöunille hän ei silti malttaisi mennä millään. Rytmiä on toki voinut sekoittaa lomalla olokin, kun välillä päiväunet on siirtynyt myöhemmäksi. Niin....rutiinit!

Poika on siirtynyt juniorisänkyyn, kun pinnasänky ei enää pidellyt häntä. Turvallisempaa on kuitenkin poistua matalasta sängystä, kuin kiivetä pinnasängyn laitojen yli. Ensimmäiset pari viikkoa uudessa sängyssä menivät hyvin, mutta nyt poika tulee sängystä sen sata kertaa pois. Hän haluaa äitin ja isin väliin nukkumaan, mutta ei osaa kuitenkaan rauhoittua viereen, vaan hyppii ja riehuu. Välillä hän sujahtaa kaappiin piiloon ja kun häntä komentaa nukkumaan, niin vastaukseksi tulee tiukka "en mene!".  Komentaminen saa aikaisekdi itkupotkuraivarit. Tilanteen saa katkaistua vain tekemällä hetken muuta. Periksi E2.3 ei anna. Kärsivällisyys on itsellä välillä koetuksella, mutta edelleen...aikansa kutakin. Sillä ajatuksella selviää melko pitkälle =).

Vihdoin, kun poika suostuu sänkyyn menemään, alkaa maidon ja veden vaatiminen, peittoa pitää käydä laittamassa päälle moneen kertaan ja "vahingossa keskilattialle tippunut" nalle on nostettava kerta toisensa jälkeen. Aina siihen asti kun suostun siihen. Enää nostan lelun tasan kerran, kun laukottamiselle ei tule muuten loppua. Sen jälkeen alkaa yleensä "äitille putu, äitille hali. Vielä ykki putu". Kuinka ihanaa se onkin, että lapsi haluaa halia, mutta unille laiton yhteydessä se vaikuttaa lähinnä viivyttelyltä. Onkin tosi vaikea kieltäytyä käymästä halimassa poikaa kerta toisensa jälkeen. Sen verran laskelmoiva osaa jo 2-vuotiaskin olla, että huomaa pelata nuinkin kovilla panoksilla =).

Yöllä olen jälleen antanut pojalle maitoa, vaikka oltiin se saatu loppumaan jo kokonaan. Elokuussa saadaan pojan aineenvaihdunnan tuloksia, joten sinne asti ainakin tarjoilen maitoa öisinkin. Kun verensokerit saattavat laskea yön aikana paaston seurauksena liian alas. Näin mennään ainakin diagnoosiin asti. Sitten ollaan taas vähän viisaampia. Yritän olla itse tulkitsematta niitä lukuisia labratuloksia, jotka olen jo Oma kannasta (kanta.fi) käynyt katsomassa. Lukeudun kuitenkin niihin ihmisiin, jotka googlaavat ja etsivät tietoa (luotettavista lähteistä) ja haluavat ymmärtää ja saada vastauksia. En kuitenkaan ahdistu lukemastani, koska tiedän, että se on minun omaa tulkintaani ja pohdintaani tutkimustuloksista. En kuitenkaan voi vaan istua ja odottaa lääkärin soittoa. Vaikka silloinhan se vasta selviää. Olen kyllä niin kiitollinen, että tutkimuksia on jatkettu ja asiaa selvitellään.

Grillikota valmis

Grillikota on nyt valmis ja pari kertaa on ehditty jo tulistellakin. Viimeksi perjantaina, kun pidettiin kavereiden kanssa tyttöjenilta. Olipa mukava viettää aikaa yhdessä rantasaunoen ja kodassa tulistellen. Ja pakko mainita, että käytiin jopa uimassa, vaikkakaan montaa metriä ei tarennut uida, mutta talviturkki on nyt viimein otettu pois =).

Valmis kota näyttää nyt kutakuinkin tältä:

Grillikodan verhot ommeltu Ikean kankaista

Verhot ompelin IKEAn kankaista. Kaikki kodan kolmen ikkunan verhokankaat tulivat maksamaan vain 15e. Lampaantaljoja hankittiin neljä kappaletta. Kaksi Ikeasta ja kaksi Ruotsin puolelta Rustasta. Lampaantaljat eivät ole aitoja taljoja. Hintakin oli sen mukainen. Ikean taljat maksoivat n.8e/kpl ja Rustan parempilaatuiset taljat n.15e kappale. Tietenkin olisi mukava ollut hankkia aidot porontaljat, mutta niiden kappalehinta huitelee siellä 100e korvilla, joten 400 euron satsaus takapuolen alusiin ei tuntunut mielekkäältä. Ehkäpä laitan taas loton vetämään!

Netistä näyttää löytyvän puukuksia muun muassa  Retkitukun*sivuilta. Kuksat löytyvät suoraan klikkaamalla tätä *.

Pahkasta tehty kuksa

Takkavälineet

Seuraavaksi alkaa kodan ympäristön siistiminen ja nurmikko kylvetään myös. Aivan odotan, että talvella saa laittaa ulkotulia kodalle menevän polun varteen. Ja pojan kanssa talvella pihalla ollessa ja mäkeä laskiessa lämmitellään välillä kodassa ja paistellaan makkarat. Nyt vielä nautitaan kuitenkin kesästä ja käydään tänä iltana iltapala syömässä tulen ääressä. "Letkellä mökittä" , niinkuin perheen 2v sanoo :).

Grillikota 7/2017

*mainoslinkki

Pompoteltavat saippuakulpat

Vielä on kesäkelejä! Vuoden vanha postaus taas ajankohtainen =)

Eräänä päivänä perheemme alakoululainen halusi ostaa kaupasta saippuakuplia, joissa mukana oli sukka, jonka avulla pompotella kuplia. Paketti taisi maksaa 12.95e ja uusi saippuakuplapullo vajaan 6e. Poika halusi kikkailla saippuakuplilla ja tietenkin se oli "pakko saada". Saippuakupla-aine kuitenkin loppui  jo samana iltana ja sitä piti saada lisää. En ajatellut maksaa "tiskiaineesta" yhtään enempää, vaan kurkattiin netistä, miten sellaista samanlaista ainetta voisi valmistaa itse. Muistin tietenkin jo lapsuudesta, että tiskiainetta ja vettä sekoitettiin, mutta mikä ainesosa siitä tekee niin joustavan, että sitä voi pompotella. Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi tämäkin tieto. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tiskiaineen ja veden lisäksi laitettiin myös siirappia. Pompotteluun kävi mikä tahansa sukka tai vaikka paidan hiha.

Kestävien saippuakuplien resepti:

6 osaa vettä
3 osaa astianpesuainetta
1 osa siirappia

Sekoitus toimii parhaiten valmistuspäivänä

Laitoimme 3dl vettä, 1,5 dl astianpesuainetta ja 0,5dl siirappia. Sillä määrällä pompoteltiin kuplia kyllästymiseen saakka.

Lapsellehan oli jännittävää itse olla tekemässä kyseistä sekoitusta. Oli mukava seurata, kun seoksen tekemisen aikana lapsi epäili kovasti sen toimivuutta ja hetken kuluttua taas toiveikkaana pohti, jospa se sittenkin toimisi. Ja voi sitä ilon määrää, kun seos toimi paremmin, kuin oli ikinä uskaltanut toivoakaan.

UIVA -venenäyttelyyn elokuussa

Pohdittiin, jos suunnattaisiin miehen kanssa UIVA -venenäyttelyyn Helsinkiin elokuun 17.-20. päivä.
Tietenkin aina polttelee uuden veneen hankinta, mutta se ei ole ajankohtaista vielä vuosiin. Ainahan voi käydä haaveilemassa uudesta hienosta veneestä ja tulla kotiin parin pussin kanssa, jotka on täynnä veneilytarvikkeita plotterista lasten pelastusliiveihin. Niin taisi käydä viimeksikin, kun kävimme talvella Venemessuilla Messukeskuksessa. Kieltämättä, kun nykyistä venettä on laitettu pressun, lämppärin, verhoilujen ja verhojen osalta, en vielä haluaisikaan luopua siitä. Jotenkin sitä on onnistunut kiintymään siihen - veneeseen!? Alunperin minulle riitti veneen kyydissä olo, mutta jotenkin mies on saanut minutkin mukaan kiinnostumaan veneistä. Enhän muuten vaivautuisi messuille ja näyttelyihin mukaan. Mitäänhän en veneistä ymmärrä, mutta aina, kun näen hienon veneen ja katson hintaa, päätän, että ensi perjantaiksi laitan EuroJackpotin vetämään 😊

Uiva-näyttelyssä on otettu huomioon koko perhe.  Lapsia (myös) kiinnostavat varmasti muun muassa rajavartiolaitoksen pelastusnäytös meripelastushelikopterilla, junioripurjehdus, kanoottidemot ja vesiurheilunäytökset.

Veljekset veneilemässä

Saariretkellä Pensaskarissa

Alkuviikosta teimme venereissun Perämerellä miehen ja kahden nuorimmaisen pojan kanssa. Ensin käytiin Ruotsin puolella Tornefurössä, saaressa. Ruotsin puolella saarissa on hiekkarantoja, kun taas Suomen puolella rannat ovat melko kivikkoisia. Samantien, kun pääsimme rantaan, alkoi sataa. Oikeastaan vain pieniä kuuroja, mutta ei jääty rantaan grillaamaan, vaan syötiin veneessä vähän välipalaa ja jatkettiin seuraavaan saareen.

Kalakämppä / Pensaskari

Pyörähdimme Pensaskarissa, joka on toiminut aikoinaan kalastajien tukikohtana. Pensaskarista oli muun muassa näytillä jääkellari, lumihuone, kalakämppä ja verkkotarhat. Kaiken kaikkiaan käymisen arvoinen paikka.

Kalakämppä / Pensaskari

Oli mukava huomata, kuinka perheen 13-vuotiaskin oli kiinnostunut kulttuurihistoriasta. Muistaakseni itse en teini-iässä ollut hirveän innostunut museomatkoista :D. M13 on luonteeltaan muutenkin kyllä utelias ja haluaa oppia uutta ja olla kaikessa mukana. Hän taitaakin olla tämän porukan omatoimisin iästään huolimatta. Mieleeni tuli tapaus viime kesältä, kun soiteltiin häntä mukaan sukujuhliin yhdeksältä illalla, kun hereillä oli vielä muitakin lapsia. M oli silloin 12v. Hän kuitenkin ilmoitti, ettei hän nyt millään ehdi tulla, kun oli käynyt kokemassa katiskan, oli sieltä saadut ahvenet perannut ja oli niitä nyt savustamassa. Uudet potut hän oli hakenut maasta ja kuppisoosikin oli kohta valmis. Se, että hän on omatoiminen ja kiinnostunut lähes kaikesta ympärillään tapahtuvasta, on helppo olla luottavainen hänen tulevaisuutensa suhteen. Mukava myös reissujen suhteen, kun häntä kiinnostaa vähän kaikki, vaikka huvipuistot tietenkin ovat ykkösiä. 

Verkkotarha / Pensaskari

Jääkellari ja lumihuone / Pensaskari

Grillikota valmistuu

Olimme suunnitelleet miehen kanssa grillikodan hankkimista parin vuoden sisällä. Omakotitalossa/pihassa on aina jotain laitettavaa, joten grillikota ei alunperin ollut ihan lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Viime kesänä laitettiin salaojitukset ja pihakivetykset poistettiin. Autotalli odottaa myös kunnostusta. Tänä kesänä on laitettu nurmikkoa kasvamaan salaojituksen vuoksi myllätylle maalle, joten talon vierusta on vielä melko karun näköinen.

Grillikodan alkumetrit

Piha on iso ja talo kauniilla paikalla. Siksi olisikin mukava hyödyntää pihaa enemmän. Rantasaunan kaveriksi hankimme nyt grillikodan, jossa voidaan viettää kylmempiäkin syysiltoja ja talvella ulkoilun lomassa paistaa vaikka makkarat.

Perheen pojat tekivät grillikodan katon osat valmiiksi

Selasin grillikotien hintoja netistä ja kävin eräässä grillikotia valmistavassa ja myyvässä liikkeessäkin. 6.9m2 grillikodalle muodostui hintaa 4650e pystytettynä. Hinta tuntui liian suurelta ja kota liian pieneltä. Jatkoimme siis netistä etsimistä ja kota ostettiin lopulta yksityishenkilöltä Tori.fi -sivustolta ja sopivasti naapurikaupungista. Hintaa kodalla oli 2100e ja kota oli 9.9m2. Kotaa ei oltu vielä pystytetty, vaan kota oli vielä paketissa. Mieheni piirsi suunnitelman (asemapiirrustus) ja teki toimenpidelupa-hakemuksen kaupungille. Kodan hankinta ei verottanut kummankaan tilipussia, kun olemme siirtäneet yhteiselle tilille kuukaudessa yhteensä 100e. Sopivan pieni summa kummaltakin siirtyy yhteiselle tilille, mutta toisinaan sitten pystyy hankkimaan vähän ex tempore jotain tarpeellista....tai tarpeetonta tai käymään vaikkapa matkalla. Summaa voisi hyvinkin nostaa, sitten kun itselläni opiskelut päättyy ja pääsen takaisin työelämään. Vielä ei opiskelijan budjetista isompia säästöjä tehdä.

Grillikota valmistuu

Lupa grillikodan pystyttämiseen saapui noin viikossa ja maksoi 86e. Grillikota on valmistumassa hyvää vauhtia. Pohjien tekoon meni enemmän aikaa, mutta kodan kasaamiseen ei ole mennyt montaa iltaa. Vielä on kodan sisäpuoli laittamatta ja eiköhän sekin valmistu, kun mies aloitti tänään

kesäloman. Grillikodasta tulee tumman harmaa, valkoisilla nurkka- ja ikkunalaudoilla. Pitäisikin laittaa jo maalit hankintaan.

Seuraavaksi verhokankaat tilaukseen. Olisipa kiva saada kodan verhoihin vähän ideoita muilta. Selasin netistä kuvahaulla grillikodan verhoja. Niitä ei ollut nimeksikään ja ne jotka olivat, eivät juurikaan omaan makuun istuneet. Viimeaikoina olen tilannut verhoja ja verhokankaita Jotexilta*ja sieltä taidan aloittaa verhokankaiden metsästyksen tälläkin kertaa. Jotexin sivuille pääset suoraan täältä *.

*mainoslinkki