UA-80442521-1

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Kesän kompromissit

Kevät ja alkukesä on mennyt opiskellessa ja työharjoittelussa ollessa. Ei ole ihan yksinkertaisimmasta päästä sovittaa opiskelu työharjoitteluineen ja kuuden hengen perhe, mutta ei se mahdotontakaan ole.
Nyt teen muutamia työkeikkoja, mutta pääosin lomailen heinäkuun. Seuraava lukuvuosi sosionomi-koulutuksessa tuleekin olemaan rankempi, kun pyrin tekemään toisen ja kolmannen vuoden opinnot yhden lukuvuoden aikana harjoitteluineen päivineen, opinnäytetyö mukaanlukien. Olen siis ottanut oikeudekseni rentoutua, ennen kuin alan puurtamaan päivät harjoitteluissa ja illat plaraamaan kirjoja ja naputtelemaan etätehtäviä. Yritän ajatella, että vuoden päästä helpottaa. Varon kuitenkin uupumasta, joten aion olla itselleni armollinen, jos ei jaksaminen kertakaikkiaan riitä. Olen kymmenen vuotta sitten kärsinyt uupumuksesta, kun opiskelin ja tein kahta työtä samanaikaisesti. Sitä helvettiä en aio toista kertaa käydä läpi, vaan aion tunnistaa mahdolliset uupumuksen merkit jo aiemmin ja höllätä tahtia. Niin kiire valmistumisella ei kuitenkaan ole. Opintojen kiirehtiminen on kuitenkin melkolailla välttämätöntä, jotta pääsisin mahdollisimman pian takaisin työelämään, mutta terveyttä sen vuoksi en aio riskeerata. Kohtuus kaikessa.



Kesänaloitukseen ei ihan hirveästi tapahtumia ole mahtunut. Pari kertaa ollaan ehditty veneilemään ja perheen 18-vuotiaalle järjestettiin juhlat, kun hän valmistui sähkömieheksi. Töihinkin hän pääsi loppuvuodeksi, kunnes lähtee tammikuussa armeijaan. Olen kyllä iloinen siitä, että hänellä lähti työelämä nuin hyvin käyntiin valmistumisen jälkeen ja kun kotona asuu vielä, niin ehtiipähän säästää rahaa vähän itsenäistä asumista varten, ettei tarvitsisi ihan kädestä suuhun elää. Yksi lapsista siirtyy yläkouluun, yksi jatkaa lähihoitajaopintoja ja pienimmällä jatkuu perhepäivähoito taas syksyllä.

Kesälomareissua ei tälle kesälle olla suunniteltu lainkaan. Viime kesänä vuokrattiin ekaa kertaa matkailuauto ja käytiin muutaman päivän reissu kahden nuorimman kanssa Tuurissa ja Kalajoella. Miehen kanssa käytiin kahdestaan Norjan reissu. Sinne haluaisin uudelleen. Lapsia ajatellen laivareissu voisi olla mukava, kun perus Linnanmäki/Korkeasaari -reissu ollaan jo tehty pari kesää sitten. Kun lapset ovat niin eri-ikäisiä on vaikea keksiä sellaista reissua, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Lasten ikähaarukka on 2-vuotiaasta 18-vuotiaaseen. Ja kyllä se vähän lompakkoakin kyselee liikkua tällaisella sakilla. Näin opiskeluvuosina täytyy jättää kaikki ylimääräinen reissaaminen vähemmälle ja jopa kokonaan pois. Mikäli kuitenkin päädymme käymään pienen kesälomareissun, olen kerran käynyt Viking Gracella ja sinne haluaisin myös tämän poppoon viedä. Toisaalta kotona on puuhaa ja arjesta pääsee irtautumaan käymällä pieniä venereissuja pienemmällä kokoonpanolla. Eihän aina tarvitse reissata, jotta voisi kesästä nauttia. Kotipihassakin on hyvät puitteet kesän viettoon. Omassa rannassa voi uida ja rantasaunoa ja pian valmistuu grillikotakin, jossa voi viettää yhteistä aikaa viileämmilläkin keleillä. Pitäisikin osata nauttia enemmän siitä mitä on, eikä luoda itselle paineita luoda lapsille elämyksiä siellä sun täällä, pitkin Suomea. Kesäloma kotonakin on ihan ok!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit! =)