Kalustemaalausta kalkkimaalilla

Olin jo vähällä myydä olohuoneessamme olevan ruskean arkkupöydän, kun halusin lisää vaaleaa olohuoneeseemme. Lisäksi pari heinätuolia (arkkutuolia) on olleet uutta pintaa vailla jo tovin ja niistä on tarkoitus tulla perheen pienimmäisen leluille säilytyspaikka. Tilaa ei ole yhtään ylimääräistä vielä, ennen kuin poika saa oman huoneen. Käytännössä lelut säilytetään parissa lelusäkissä, arkkupöydän, lastensohvan ja heinätuolien säilytystilassa. Tavallaan systeemi on ollutkin melko toimiva, joten ei ole mitään syytä levittää leluja ympäriinsä sittenkään, kun poika saa oman huoneen. Lelujen määrää ei kyllä voi lisätä tällä hetkellä yhtään, jos meinaa pitää tämän homman hanskassa 😖

Kalustekalkkimaali / Suomen Luonnonmaalit

Maalasin arkkupöydän valkoisella kalkkimaalilla Suomenluonnonmaalit.fi (Pajutex)*. Maalasin arkun kahteen kertaan, sillä arkku oli niin tumma alkuperäiseltä väriltään. 0.9 litran maalipurkki riitti hyvin ja pieneen projektiin maalia vielä jäikin. Viimeistelin arkkupöydän kannen vielä värittömällä kalustevahalla, puhtaana pidon vuoksi. Koristelakan ja servettien ylimmän kerroksen avulla koristelin arkun keskiosan. Itse kuvioon en ole kuitenkaan tyytyväinen, mutta saa kelvata. Vielä pohdin kuluttaisinko teräsvillalla maalipintaa, mutta se jääköön tuonnemmaksi.

Arkkupöytä maalattu kalkkimaalilla

Koristelut tein Decoupal -koristelakan avulla

Maalasin arkkupöydän sen omalla paikalla. Nostin pöydän vain palikoiden varaan ja ruuvasin mustat koristeosat pois. Tulitikut laitoin merkkaamaan ruuvinpaikkoja. Sain mielestäni melko hyvää jälkeä aikaiseksi kalkkimaalilla. Vaha sen sijaan oli melko työläs. Muutaman kerran perus kalustemaaleilla maalatessani, mieheni on pitänyt paikkailla jälkiäni, kun olen saanut rumia valumia aikaiseksi hoppuilemalla. Jatkossakin tartun mieluummin kalkkimaaliin!

*Kalkkimaalit ja vaha saatu (Suomen Luonnonmaalit Oy)

Takapakkia pottailussa

Pottailu on viime aikoina ollut vähän nihkeää. Poika (2v2vk) ei potalla jaksa oikein istuskella, vaikka ollaan tutkittu kirjoja ja leluja samalla. Muutama sekunti, "kiitoo" ja poika poistuu omiin leikkeihinsä. Vielä tammikuussa, eli 4-5kk sitten poika teki pissat pottaan päivittäin viikon ajan ja oli itsekin siitä innoissaan. Into kuitenkin lopahti ja potta hylättiin. Hoitopaikassa hän kuulemma toisinaan pottailee. Ei tässä kai huolissaan tarvitse olla, kaikki aikanaan. Mutta kyllähän se vähän helpottaisi, kun vaipat saisi jättää pois. Pojalla ollut aina hyvä iho, mutta nyt on alkanut ihottumaa ilmestyä ja se ei meinaa millään parantua hautovien vaippojen alla. Sen vuoksi tekisi mieli jo vähän kiirehtiä.

Pottatarra 

Yksi kikka on vielä otettu kokeiluun. Pottatarra. Musta pottatarra kiinnistetään potan pohjalle. Pissan tullessa, tarraan ilmestyy kuva. Kerran pissat pääsi pottaan ja koiran kuva ilmestyi potan pohjalle. Poika oli innoissaan ja oli lähdössä kiikuttamaan kuvaa muillekin perheenjäsenille nähtäväksi. Siinä meinasikin tulla siivottavaa! Tarra ei kuitenkaan meidän E:ta ole ainakaan vielä saanut erityisesti innostumaan pottailusta. Nyt en ole pottaa markkinoinut pojalle juuri ollenkaan, kun vastaus potalle menemiseen on usein "Ei!". Antaapas potan jäädä nyt hetkeksi taka-alalle, kylläpä se herkkyyskausi sieltä vielä jossain välissä pulpahtaa pinnalle. Hyviä niksejä otetaan vastaan!😏

Tuttiruljanssin loppu

Eilen havahduin siihen , että minun joka ilta toistuva raivokas konttaus pitkin kämppää on päättynyt. Varmastikin lähes kaikille äideille tuttu tutin metsästys on siis tullut meidän perheen osalta päätökseen. Kaksi vuorokautta on kulunut täysin ilman tuttia. Jonku sortin juhlan paikka siis! En ollut älynnyt, että sekin vaihe tosiaan loppuu joskus. Joka ilta, kun olen kontannut pitkin olohuoneen lattiaa ja nostanut kaikki sohvatyynyt vuorotellen ylös, olen kuvitellut sen jatkuvan ikuisuuksiin, mutta nyt yht'äkkiä voin marssia itse sänkyyn nostattamatta ensin adrenaliinejä taivaisiin, kun väsyneenä kiristelen hampaita, kun tuttia ei löydy mistään, vaikka "juuri äskenhän se tässä oli!". Joskus olin niin epätoivoinen, että palkkasin perheen 13-vuotiaan tutin metsästykseen mukaan 🙈.
Näyttäisi siltä, että tutista luopuminen tuo myös levollisemmat yöunet. E ei herännyt koko yönä, vaan posotteli nukkua aina aamu seitsemään saakka. Itselläkin on nyt niin levännyt olo, että on helppo siirtyä etätehtävien pariin ja käydä pieni päivälenkki opiskelutauolla.

E täytti huhtikuun lopulla 2 vuotta ja olin ajatellut, että syksyyn mennessä luopuisimme tutin käytöstä. Taisin keksiä itse tekosyitä sille, ettei pojan tarvitsisi luopua tutista. "Kun aloitetaan veneily, niin päikkärit veneessä ovat helpompia tutin kanssa ja jos käymme kesälomareissulla, niin poika tarvitsee tutin nukahtaakseen oudossa ympäristössä". Kävi kuitenkin niin, että pojalle tuli ihottumaa suun ympärille. Tuttia hän oli käyttänyt enää pääasiassa päivä- ja yöunilla, mutta nukkumaan mennessä hän pitikin tutinkäyttöoikeudestaan tiukasti kiinni. Kun ihottuma ilmaantui suun ympärille, selitin pojalle, että hän ei voi ottaa nyt tuttia päiväunille (ei myöskään yöunille), koska pipin täytyy saada parantua. Ajattelin, että höpinäni olisi turhaa ja itkeminen tutin perään alkaisi. Mutta niin vain poika meni pinnikseen ja laittoi nukkumaan ilman tuttia. Sama toistui yöunille laitettaessa. Hän kyllä ymmärtää paljon, mutta en ajatellut, että tutin kanssa voisi kertoa niin kuin asiat ovat ja poika hyväksyisi asian tuosta vain. Olin jo kaavaillut mielessäni, että loppu kesästä, viimeisellä venereissulla tiputamme viimeisen tutin veneestä kalavauvoille tai jätämme tutin metsään kannon päälle pikku pupuille. No eipä tarvitse järjestää moista teatteria 😊.

Kuulumisia

Kiireistä on, ja odotankin, että saan kesällä lomailla 3-4 viikkoa ja pyhittää kaiken aikani perheen kanssa yhdessäoloon. Vielä viikko sitten teimme pieniä kävelylenkkejä jäällä pojan kanssa. Enää en jäälle uskalla, vaikka vielä muutamia uhkarohkeita hiihtäjiä jäällä näkyi pari päivää sitten, kun leikimme pojan kanssa kotipihassa. Talomme on ihan rannassa, joten pojan kanssa saa olla erittäin tarkkana kesällä, ettei hän pääse veteen. Aita on rakennettu rantaan, mutta äkkiäkös juoksemalla liikkuva lapsi kiertää talon. Opetamme myös, ettei rantaan mennä ilman pelastusliivejä. Kesällä ei auta itse alkaa puuhastelemaan muuta, kun se ei ole kuin pikku hetki, kun lapsi häviää näkökentästä.

Pojalla oli aikaisemmin sairaalareissu ja se poiki lopulta lisää tutkimuksia. Ollaankin käyty yöpymässä keskussairaalassa lisäkokeita varten. Tuloksia odotellaan vielä viikko ja hermot ovatkin olleet hieman kireällä huolen ja stressin vuoksi. Tavallaan hyväkin, kun on tosi kiireistä, niin ei ehdi ihan hirveästi miettimään etukäteen, mitä tulokset tuovat tullessaan. Tietenkin olen Googlettanut asioita, joita lääkärit ovat puheissaan vilautelleet. En ahdistu siitä, että googletan ja otan selvää, vaan haluan lisää tietoa ja valmistautua siihen, että osaan esittää lääkäreille kysymyksiä, enkä jäisi tapaamisen/puhelun jälkeen pyörittelemään mieleeni avoimeksi jääneitä kysymyksiä. Itselleni epätietoisuus on pahempaa, kuin tietää totuus, vaikka se ei olisikaan aina mieluinen. Täytyy toivoa, ettei testeistä löytyisi mitään.

Mukaviakin juttuja on kuulunut viime viikkoihin. Kävimme teatterissa ja juhlittiin pojan 2v synttärit. Ostimme miehen kanssa pojan mummoille äitienpäivälahjaksi teatteriliput. Ohjelmistoon oli tullut muutos, joten teatteriin menimmekin muutamaa viikkoa aiemmin, kuin oli suunniteltu. Äitienpäivälahjat ovat aina olleet jotenkin hankalia ostaa, kun ei halua mitään turhaa rompetta viedä. Lahjakortit hemmotteluihin ja kukat ovat aina kivoja, mutta tänä vuonna oli mukava viedä mummot (äidit) katsomaan teatteria. Viime vuonna puolestaan tilasin aikakauslehden. Siitä on iloa pitkäksi aikaa, eikä ainakaan äidilläni tule omien sanojen mukaan tilatuksi lehtiä, vaikka niitä tykkääkin lueskella. Kaikki lehdet 29,90 + lahja!* Tilaajalahjaksi voit valita IvanaHelsinki Time-pikkulaukun tai Oriflame-kosmetiikkasetin.

*mainoslinkki

Meidän E 2vee

Meidän E:n 2-vuotis synttäreitä juhlittiin eilen sukulaisten voimin. Koska E on kiinnostunut moottorikelkoista, pyysin vanhaa opiskelukaveriani tekemään kelkkailuun liittyvän kakun. En ole erityisemmin innostunut siitä, että lasten synttäreillä pitää olla kaikki viimeisen päälle. Kakkuun kuitenkin halusin panostaa. Se on kuin yksi syntymäpäivälahja lapselle tai miksi ei aikuisellekin. Kun mieheni täytti syksyllä 40-vuotta, oli hänellekin tehty kakku veneilyyn liittyen. Toisaalta ei ole mitään merkitystä, miltä kakku näyttää, mutta jotenkin olen hurahtanut hienoihin kakkuihin. Harmi, kun itse en osaa sellaisia valmistaa. Itseasiassa en ole koskaan tehnyt itse täytekakkua. Muuten tarjoilulla ja koristelulla ei ole niin suurta merkitystä. Vähän sinnepäin riittää =). Synttäriaamuna touhotin siivoamisen kanssa sen minkä ehdin. Päivä oli kuitenkin buukattu täyteen kuoroa ja kakun hakua, joten ihan perussiivous sai riittää. Meidän vieraat ovat sukulaisia ja lähimpiä kavereita, joten he kyllä tietävät miltä meillä näyttää ja millä resursseilla eletään =).

"Keekkamies" sai hienon kelkkakakun

Synttäreiden ja muiden juhlien jälkeen harkitsen aina ostavani lisää saman sarjan kahvikuppeja ja lautasia. Meillä juodaan kahvit muumimukeista ja Iittalan* perus valkoisista kolmen desin kahvimoteista. Kahvilautasia on varmaankin neljästä eri sarjasta. Haluaisin pois mukien ja lautasien kirjosta ja karsia kaikki ylimääräiset kipot ja kupit kaapeista. Perheen lapsista vanhin onkin jo 18-vuotias, joten voi olla, että kun hän vielä armeijan käy, hän voi olla halukas muuttamaan omilleen ja silloin eripari kupit saavat siis siirtyä hänen mukanaan hänen ensimmäiseen omaan kotiin. Selailin kuitenkin jo kattaukseen sopivia astioita netistä, mutta tilaukseen niitä ei laiteta, ennen kuin kaappeihin tulee lisää tilaa. Kokkimanin* sivuilta tilaukseen päätyi kuitenkin uusi Tefalin puurokattila*. Edellisestä kun oli alkanut jo pinnoite lohkeilemaan. Muita kattiloita meillä onkin aivan riittämiin. Kun pian neljä vuotta sitten lyötiin miehen kanssa hynttyyt yhteen, huomattiin, että meillä oli yhteensä 12 kattilaa. 12!! :). Olikin mielenkiintoinen yhtälö laittaa kaksi taloutta yhteen, kun kummallakin oli kaikki hankittuna. Siinä joutui puolin ja toisin luopumaan monesta itselleen tärkeästä huonekalusta. Mies saattaisi tähän sanoa, että hän se joutui enimmäkseen luopumaan niistä. Ja totta se onkin. Hänen huonekaluistaan taisi jäädä vain sohva ja keittiönpöytä. Niistä hän piti kiinni, eikä antanut periksi millään. Nyt on alkanut pitkä taivuttelu, että hankittaisiin uusi, vaaleampi sohva. Väsytystaktiikka on jo käytössä, vaikka melko tehottomalta se tuntuu =).

*mainoslinkki

Kalkkimaali kokeilussa

Törmäsin taannoin FB:n Kalkkimaalarit-sivustoon. Kyllä ihmiset on taitavia maalaamaan ja tuunailemaan vanhasta uutta. Itse olen puolestani aina ollut hötkyilijä maalauksen suhteen. Minulla pitäisi tulla heti valmista ja maali ei ehdi kuivaa, ennen kuin olen jo kiirehtinyt seuraavaan vaiheeseen. Yritin vaihtaa FB:n kirppiksellä ruskeaa arkkupöytää valkoiseen, mutta koska vastauksia ei tullut, päätin maalata arkun itse. Onneksi ehdin kuulla lisää kalkkimaaleista, sillä normi kalustemaali ei minun käsittelyssä tuota odotettua lopputulosta. 

Kalkkimaalauksen ensimmäinen kokeilukerta

Maalattavana on siis arkkupöytä ja kaksi heinätuolia (arkkutuolia). Ihan soitellen sotaan en lähtenyt, vaan otin kokeilukappaleeksi pienen puisen tuolin, joka maalattiin yhdessä meidän pienimmäisen kanssa  Pajutexin  (Suomen luonnonmaalit) kalkkimaalilla*. Onneksi pojan into ei kestänyt kovin kauaa, oli nimittäin haastavaa yrittää pitää hänen näppejään erossa jo maalatuista kohdista. Mutta kivaa yhteistä aikaa se oli ja nyt uskallan alkaa maalata myös arkkupöytää. Kalkkimaali levittyi hyvin ja peitti erinomaisesti. Yksi kerros valkoista kalkkimaalia riitti varsin hyvin.

Oma penkki lastenohjelmien katselua varten

E:n lemppari ohjelma on ehdottomasti Hauskat Kotivideot, mutta koska Sampo Marjomaan kuvaa en ihan ensimmäiseksi kaavaile meidän huonekaluja koristamaan, tuolin istuin osaan päätyi Pikku Kakkosen logo =). Kiinnitin tulostetun logon Decoupage koristelakalla. Eri ideoita etsiessäni törmäsin samalla myös muihin sisustus juttuihin. Esimerkiksi lastenhuoneen sisustuksessa paljon käytettyjä pilviä ja pisaroita löytyi ShopAliken** sivuistolta, samoin kuin mustavalkoisia kaakelitarroja, eri kuvioilla.

Mutta joo! Kokeilu sujui hyvin siis, nyt vain arkkupöydän ja heinätuolien kimppuun ja ottamaan selvää pintojen kuluttamisesta teräsvillalla ja vahauksen mahdollisuuksista. Niistäpä sitten myöhemmin lisää =).

*kalkkimaalit saatu
**mainoslinkki

Verhoja veneeseen ja rantamökkiin

Aikoinaan teetin verhot kangaskaupassa ja hintalappu oli aina sen mukainen. Nyttemmin tilaan verhot nettikaupoista, etenkin Jotexilta* eikä ole tarvinnut pettyä verhojen laatuun tai hintaan, vaikka toki haluaisin tukea paikallisia kangaskaupan yrittäjiä suosimalla paikallista, mutta hintaerot ovat niin päätä huimaavat, että omaa taloutta ajatellen, olen kallistunut nettikauppojen puoleen. Rantamökkiinkin verhot ovat vaihtuneet tämän tästä, mutta vain, koska hinta on ollut kohdallaan. Rantamökkiin olen hankkinut jo kolmet laskosverhot ja hintaa niille ei ole tullut yhteensä kuin 7e. Alhaalla olevat Svampskog -laskosverhot tilasin myös rantamökkiimme, joka on tehty aikoinaan hirrestä. Mielestäni kyseiset verhot sopivat sinne, kuin nenä päähän. Vanhan postauksen rantasaunalta voit lukaista täältä.

Jotex / Svampskog laskosverho / 2,98e

Jotex / Bianca laskosverhot/ 7.63e / ALE

Jotexin monipuolista kangasvalikoimaa, valmisverhoja ja kodin sisustuksen aletuotteita pääset selaamaan täältä*.  Alennuskoodilla  172374 saat -20% alennusta kertaostoksesta. Koodi on voimassa 31.10.2017 saakka. 

Jotex / Gustavia laskosverhot / 15.90e

Valmisverhoja olen hankkinut meille kotiin sisällekin, etenkin olohuoneeseen. Veneeseen verhojen hankinta on ongelmallista, joten tällä kertaa tilasin kankaan Jotexilta ja ompelen ne veneen mittojen mukaan itse. Tämän hetkiset verhot veneessä ovat liian raskaat ja epäkäytännölliset. Tällä kertaa valitsin kankaan, jossa ei ole printtiä, vaan verhojen väritys näkyy myös veneen ulkopuolelle. Veneen keulaan, jossa nukutaan, tilasin pimennysverhot. Kesällä, kun ei näillä leveyksillä tule pimeää, niin olisi hyvä saada kajuutta pimeäksi.

*mainoslinkki